torstai 22. tammikuuta 2009

1980-LUKU

1980-luvulla USA:n ja Neuvostoliiton välinen kilpavarustelu ja kylmä sota päättyivät Berliinin muurin murtumiseen 1989 ja lopulta Neuvostoliiton hajoamiseen. Suomessa presidentti Urho Kekkosen pitkä kausi päättyi, ja Mauno Koivisto valittiin presidentiksi 1982. Suomi lähentyi Eurooppaa. Vuonna 1981 Suomessa otettiin muun Euroopan tapaan käyttöön kesäaika ja 1989 liityimme Euroopan Neuvostoon. Vuonna 1986 Tshernobylin ydinvoimala lähetti terveisensä myös Hämeenlinnaan.

Suomessa oli taloudellinen nousukausi, ja
Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Luottokanta kasvoi enimmillään yli 100% vuodessa. Kasinotalous synnytti kiinteistö- ja pörssikuplan aivan kuten 20 vuotta myöhemmin. Juppikulttuuri toi mukanaan kuntosalit, solariumit, vesisängyt, merkkivaatteet, purjelautailun ja laskettelun.

Amerikasta rantautui Suomeen McDonald's ja rap-musiikki. Jouko Turkka ihastutti ja vihastutti teatteriyleisöä
tulkinnoillaan ja opetusmenetelmillään. Musiikkimaailmassa olivat pinnalla iskelmien lisäksi mm. fuusiojazz, suomirock, naisrock ja suomalainen ooppera. Kaupallisen radio- ja tv-tarjonnan vastapainoksi yle perusti alueradiot ja teksti-tv käynnistyi.

Mikrotietokoneet yleistyivät 1980-luvulla.
IBM PC julkistettiin vuonna 1981 ja samana vuonna ilmestyi markkinoille suomalainen MikroMikko 1. Matkapuhelin, CD-levyt, nestekidenäytöt syntyivät ja videokamerat yleistyivät. Tietotekniikan ympärille kasvoi uusia yrityksiä ja nuoria yrittäjiä. Tietokoneohjelma auttoi kumppanin etsimisessä, ja ensimmäiset oppimispelit kehitettiin. Koko Suomen kattavasta tietoverkosta haaveiltiin.


OPPIMISYMPÄRISTÖ

Keskiasteen koulunuudistus toteutui 1980-luvulla. Tavoitteena oli antaa koko ikäluokalle ammatillinen koulutus. Työelämän osaamistarpeet johtivat ammattikorkeakoulujen kehittämiseen.

Klikkaa kuva suuremmaksi!

Opettajankoulutusta kehitettiin useaan otteeseen 1980-luvulla, mutta laki ammatillisista opettajakorkeakouluista astui voimaan vasta 1990. Opettajien koulutus tapahtui teorialuokissa ja työsaleissa ja opetusharjoittelu viereisessä ammattikoulussa.

Hämeenlinnan ammattioppilaitokselle (nykyiselle
kk-Tavastialle) rakennettiin uudet tilat Hattelmalantien varteen ja Opettajaopiston tilat saneerattiin. Ammatillinen erityisopettajakoulutus käynnistyi, ja vuonna 1988 liikennopettajakoulutus siirtyi kokonaan Hämeenlinnaan. Tieto- ja av-tekniikka otettiin myös opettajankoulutuksessa ahkeraan käyttöön. Moderni av-ja etäopetuskeskus tuotti oppimateriaalia ja videoi opetustilanteita.


Ohjelmistopankki välitti oppilaitoksille ohjelmia ja laitteistoja.

Lue lisää!


OPISKELIJA

Opiskelu oli päätoimista ja kesti yhden vuoden. Pitkämatkalaiset asuivat oppilaitoksen omassa asuntolassa. Herra Puustisen ravintolapöytä oli edelleen pysyvästi varattuna opettajakokelaille.
Näytetunnit olivat monelle kokelaalle vieläkin kova paikka. Perinteisten tekniikan alojen opettajien lisäksi opettajankoulutus laajeni yleisaineisiin, erityisopetukseen ja liikenneopetukseen. Ensimmäinen vieraskielinen ANC-opiskelijaryhmä saatiin Etelä-Afrikasta asti. Taitojen oppimista harjoiteltiin suopungin heittämisestä lähtien.





Klikkaa kuva suuremmaksi!

OPPIMISKÄSITYS

Behavioristinen
oppimisnäkemys vaihtui vähitellen kognitiiviseen ja humanistiseen suuntaan. Myös Matti Peltosen ja Yrjö Engeströmin teorioita sovellettiin opettajankoulutukseen. Jopa aivotutkimuksen uusia löydöksiä sovellettiin oppimiseen. Eri osastoilla oli omat näkemyksensä siitä, mikä oli oikea tapa opettaa. Tämä aiheutti joskus ristiriitaa arvosanoja määrättäessä.

Oma tutkimustoiminta pantiin alulle, ja ensimmäiset henkilökunnan väitöskirjat valmistuivat. Seppo Helakorpi toi Hämeenlinnaan tiimiopetuksen idean. Hämeenlinnaan perustettiin ammattikasvatuksen professuuri, jota hoitamaan tuli Pekka Ruohotie.

Klikkaa kuva suuremmaksi!



HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN

1980-luvulla AHO:n johdossa ehti olla 3 rehtoria: Markus Sauri (1974-1982), Juhani Honka (1982-1984) ja Seppo Helakorpi (-85 alkaen). Heidän aikanaan uusien henkilöiden
rekrytointi oli mutkatonta. Henkilöstön jatkokoulutus ja kv-toiminta pääsivät hyvään alkuun. Arkisen työnteon vastapainoksi kehitettiin hauskoja tapahtumia Keksijäin- ja järkeistäjäin klubissa sekä väliviikkojen raaputtajaisissa.

1980-luvulla henkilöstön viikottaisena tiedotuslehtenä toimi AHOKAS.
Numerossa 3/89 kerrottiin mm. AHO:n 30-vuotisjuhlista, tv:n kuvausryhmän tulosta, oppilasrekrytoinnista, ruokailun porrastuksesta, opettajaneuvoston kokousajoista, näyteviikoista ja Pekan Turkin terveisistä. Ulkoinen tiedottaminen hoidettiin HI - TECH -lehdessä, jonka numerossa 1/1989 Hämeenlinnan todettiin olevan ammattikasvatuksen kaupunki. Ohjelmistopankilla oli vielä oma Pehmo-lehtensä.

Lue lisää!


KOULUTUS




Klikkaa kuva suuremmaksi!

Vuodesta 1985 alkaen opettajankoulutuksen laajuudeksi tuli 40 opintoviikkoa (ov). Opiskelu oli päätoimista ja kesti normaalisti yhden vuoden. Suurin syy tulla opiskelemaan oli "3/59". Opiskelijoilla oli tiukat pääsykokeet. Opintoihin kuului 4 ov yleisopintoja, 10 ov yleispedagogisia ja 17 ov ammattipedagogisia opintoja. Opetusharjoittelu oli laajuudeltaan 9 ov ja se suoritettiin joko Hämeenlinnassa tai joskus omalla paikkakunnalla.

Lue lisää!


JOKERI

Järkyttävä tapahtuma 1980-luvulta.