1970-luvulla yhteiskunnan kehitys jatkui voimakkaana. Vuosikymmen alkoi luonnonsuojelun teemalla, ja toisinajattelija Linkola sai torppaansa vieraita. Luonnonsuojelijat vastustivat Koijärven laskuojan perkaamista. Lähi-idän sota sai öljyn hinnan nousemaan pilviin, mainosvalot sammutettiin ja kattonopeudeksi määrättiin 80 km tunnissa. Öljykriisi johti suurtyöttömyyteen ja hätätilahallituksen muodostamiseen.
Kylmää sotaa liennytettiin ETYK-Helsingissä, mutta jännitystä lisäsi neuvostoliittolaisen matkustajakoneen kaappaus Seutulaan. Saksalaisten varoittamasta "suomettumisesta" huolimatta Suomi alkoi kansainvälistyä - omalla tavallaan.
Suomi kahmi kultaa Munchenistä ja Montrealista. Tuleva opetusministerimme hyppäsi korkealle. Munchenin olympialaiset pilasi Musta syyskuu -järjestön aiheuttama verilöyly.
Musiikkimakuumme purivat 1970-luvulla perinteiset tangot, iskelmämusiikki, vanhan ja uuden yhdistelmät, jazz tai uusi progressiivinen rokki. Viuhahtelulla oli sekä poliittiset että musiikilliset ulottuvuutensa, ja oppiminen innosti poliittista laululiikettä. Poliittinen aktiivisuus ulottui kaikkialle ja aiheutti jopa informaatiosodan.
Hämeenlinna sai kuninkaallisia metsästysvieraita Ruotsista. Hattulalaiset juuret omistanut, maailmalla tunnetuin ja luetuin suomalainen kirjailija Mika Waltari kuoli 1979. Hän oli inhimillisyyden puolestapuhuja. Hämeenlinnalainen kirjailija Olli Jalonen julkaisi esikoisensa "Unien tausta" ja Hämeenlinnassa syntynyt Rauni Mollberg ohjasi klassikkoelokuvia.
Suomalaisilla lapsilla oli tunnetuksi tulleita unelma-ammatteja. Varttuneempi nuoriso otti kantaa radikaalisti, osallistui kansainvälisiin festifaaleihin ja vaati yliopistoon luentolakolla yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Solidaarisuus oli tuon ajan sana. Opetusministeri Louekoski ehdotti oppimateriaalikustannuksen "sosialisointia".
OPPIMISYMPÄRISTÖ
OPPIMISKÄSITYS
Oppimisympäristöjen suunnittelussa oli edelleen vallalla behavioristinen näkemys. Havainnollistaminen ja ohjeistaminen oli tärkeää. Uusia opetusaiheita opettajankoulutuksessa olivat psykologia, taloustiede ja kouluhallinto. Opettajakunta jakautui teorian ja työnopettajiin. Opettajankoulutusta annettiin erikseen ammattikoulun opettajille ja ammatinopettajille. 1970-luvulla alkoi myös erityisopettajien koulutus.
Lue lisää
KANSAINVÄLISYYS
Ajan hengen mukaisesti kansainvälinen yhteistyö painottui lähinnä Neuvostoliiton ja DDR:n suuntaan. Myös pohjoismainen opettajankoulutuksen yhteistyö saatiin alulle. Vuonna 1979 tehtiin kv-tarkoituksiin englanninkielinen esittely Suomesta ja sen koulujärjestelmästä.
Merkittävänä tekijänä olivat rehtori Jouko Matilaisen kansainväliset yhteydet. Opettajista myös Arvo Kiiskisellä ja Pekka Mattilalla oli henkilökohtaisia kansainvälisiä verkostoja. Väliviikkomatkoilla tutustuttiin muiden maiden koulujärjestelmiin ja bilateraalikaupan kylkiäisenä saatiin opetusvälineitä Neuvostoliitosta.
KOULUTUS
Vuoden 1971 koulutuskomitea esitti oppivelvollisuuden pidentämistä ja ammatillista yleisjaksoa kaikille. Nuorisoasteen koulutuskokeiluissa pyrittiin yhteisen ydinaineksen ja eriyttävän erityisaineksen sisältäviin yhdistelmätutkintoihin.
Opiskelijavalinta ja oppimisprosessit olivat tiukkoja, ja näytetuntien pitäminen oli monelle kova paikka. Opinnäytetyöt, päättötyöt, seminaarityöt, tutkielmat tai väliaikatyöt tehtiin tavallisesti opetuksen käyttöön - oppimateriaaliksi tai havaintoaineistoksi.
Opettajille ryhdyttiin tarjoamaan alakohtaista jatkokoulutusta. Koulutustarjonta oli runsasta, mutta rahoitus tuotti ongelmia. Tällöin sai alkunsa kone- ja metallipuolen opettajille suunnattu KOME-seminaari.
Lue lisää
JOKERI
Arvaa kuka!
Kylmää sotaa liennytettiin ETYK-Helsingissä, mutta jännitystä lisäsi neuvostoliittolaisen matkustajakoneen kaappaus Seutulaan. Saksalaisten varoittamasta "suomettumisesta" huolimatta Suomi alkoi kansainvälistyä - omalla tavallaan.
Suomi kahmi kultaa Munchenistä ja Montrealista. Tuleva opetusministerimme hyppäsi korkealle. Munchenin olympialaiset pilasi Musta syyskuu -järjestön aiheuttama verilöyly.
Musiikkimakuumme purivat 1970-luvulla perinteiset tangot, iskelmämusiikki, vanhan ja uuden yhdistelmät, jazz tai uusi progressiivinen rokki. Viuhahtelulla oli sekä poliittiset että musiikilliset ulottuvuutensa, ja oppiminen innosti poliittista laululiikettä. Poliittinen aktiivisuus ulottui kaikkialle ja aiheutti jopa informaatiosodan.
Hämeenlinna sai kuninkaallisia metsästysvieraita Ruotsista. Hattulalaiset juuret omistanut, maailmalla tunnetuin ja luetuin suomalainen kirjailija Mika Waltari kuoli 1979. Hän oli inhimillisyyden puolestapuhuja. Hämeenlinnalainen kirjailija Olli Jalonen julkaisi esikoisensa "Unien tausta" ja Hämeenlinnassa syntynyt Rauni Mollberg ohjasi klassikkoelokuvia.
Suomalaisilla lapsilla oli tunnetuksi tulleita unelma-ammatteja. Varttuneempi nuoriso otti kantaa radikaalisti, osallistui kansainvälisiin festifaaleihin ja vaati yliopistoon luentolakolla yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Solidaarisuus oli tuon ajan sana. Opetusministeri Louekoski ehdotti oppimateriaalikustannuksen "sosialisointia".
OPPIMISYMPÄRISTÖ
Keskiasteen kouluuudistusta edelsi Itälän komitean mietintö. Siinä esitetyt koulutusjärjestelmän rakenteet eivät kuitenkaan toteutuneet. Teoriaopiskelussa itseneuvova opetus (INO) ja työsaleissa Ruotsista lainattu pisteopetus levisivät opettajankoulutuksen kautta ammattikouluihin. Opettajaopiston ja AHOAK:n rakennusten pedagogiset ratkaisut levisivät ympäri maata. Opetusvälineiksi yleistyivät diat, diafonit, ääninauhat ja piirtoheittimet.
Lue lisää
OPISKELIJA
OPPIMISKÄSITYS
Oppimisympäristöjen suunnittelussa oli edelleen vallalla behavioristinen näkemys. Havainnollistaminen ja ohjeistaminen oli tärkeää. Uusia opetusaiheita opettajankoulutuksessa olivat psykologia, taloustiede ja kouluhallinto. Opettajakunta jakautui teorian ja työnopettajiin. Opettajankoulutusta annettiin erikseen ammattikoulun opettajille ja ammatinopettajille. 1970-luvulla alkoi myös erityisopettajien koulutus.
Yrityselämään tutustumista auttoivat diasarjat, joita ostettiin, tehtiin itse tai teetettiin opiskelijoilla oppimisen tueksi.
HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN
Lue lisää
KANSAINVÄLISYYS
Ajan hengen mukaisesti kansainvälinen yhteistyö painottui lähinnä Neuvostoliiton ja DDR:n suuntaan. Myös pohjoismainen opettajankoulutuksen yhteistyö saatiin alulle. Vuonna 1979 tehtiin kv-tarkoituksiin englanninkielinen esittely Suomesta ja sen koulujärjestelmästä.
Merkittävänä tekijänä olivat rehtori Jouko Matilaisen kansainväliset yhteydet. Opettajista myös Arvo Kiiskisellä ja Pekka Mattilalla oli henkilökohtaisia kansainvälisiä verkostoja. Väliviikkomatkoilla tutustuttiin muiden maiden koulujärjestelmiin ja bilateraalikaupan kylkiäisenä saatiin opetusvälineitä Neuvostoliitosta.
KOULUTUS
Vuoden 1971 koulutuskomitea esitti oppivelvollisuuden pidentämistä ja ammatillista yleisjaksoa kaikille. Nuorisoasteen koulutuskokeiluissa pyrittiin yhteisen ydinaineksen ja eriyttävän erityisaineksen sisältäviin yhdistelmätutkintoihin.
Opiskelijavalinta ja oppimisprosessit olivat tiukkoja, ja näytetuntien pitäminen oli monelle kova paikka. Opinnäytetyöt, päättötyöt, seminaarityöt, tutkielmat tai väliaikatyöt tehtiin tavallisesti opetuksen käyttöön - oppimateriaaliksi tai havaintoaineistoksi.
Opettajille ryhdyttiin tarjoamaan alakohtaista jatkokoulutusta. Koulutustarjonta oli runsasta, mutta rahoitus tuotti ongelmia. Tällöin sai alkunsa kone- ja metallipuolen opettajille suunnattu KOME-seminaari.
Lue lisää
JOKERI
Arvaa kuka!
