1990-LUKU

1990-luku alkoi harvinaisella auringonpimennyksellä. Olisiko tällä vaikutusta siihen, että Neuvostoliitto hajosi 1991, idänkauppamme romahti, rahamarkkinat vapautuivat, Suomi ajautui pankkiriisiin ja liittyi EU:hun 1995. Lokakuussa 1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä 57 prosenttia suomalaisista kannatti liittymistä Euroopan unioniin. Inkeriläiset toivotettiin tervetulleiksi Suomeen paluumuuttajina.

Tietotekniikassa kehitys jatkui nopeana. Helsingin yliopiston opiskelija Linus Torvalds kehitti Linux-järjestelmän ytimen ja laittoi sen avoimeen jakeluun vasta keksittyyn webbiin. Sosiokonstruktivismia tai jopa konnektivismia parhaimmillaan. Linus kävi esittelemässä avointa lähdekoodiaan Hämeenlinnassa HLTI-Datassa junalipun hinnalla (kuva), mutta muutti myöhemmin Piilaaksoon isomman rahan luokse. HLTI-Data oli myös Tietokoneen ajokorttitutkinnon kehityspaikka. Opetusministeri Riitta Uosukainen jakoi ensimmäisen todistukset vuonna 1994, ja nyt sama ajokorttikonsepti on käytössä 148 maassa. EU-presidenttimme Barroso sai 9. miljoonan ajokortin suorituskortin helmikuussa 2009.

Jorma Ollila ja Nokia suunnittelivat kännyköitä kaikille, mutta Johan Venninen kehitteli tekniikkaa lähinnä itselleen. Digitaalisuus ja vuorovaikutteisuus teki tuloaan televisioon, jossa oli tapahtunut "vuosisadan kanavauudistus". VR toi Pendolinot rautateille.

Musiikissa 1990-luvun nimiä olivat mm. Jukka Kuoppamäki, Aki Sirkesalo (huomaa softsoul ja opettamisen näkökulma), Trio Töykeät, Apocalyptica heviselloineen, HIM, Rasmus, Nylon Beat sekä 1991 perustettu Keinu Kanssani.

Hämeenlinnalaisen kirjailijan Olli Jalosen romaani Isäksi ja tyttäreksi voitti Finlandia-palkinnon 1990. Vuosikymmenen sankariksi nousi vuonna 1995 jääkiekkomaajoukkueemme. Surua aiheutti tanskalainen Steen Christensen, joka surmasi 2 poliisia Helsingissä ja jäi kiinni Hämeenlinnassa. Vuosikymmenen katastrofi oli Estonian uppoaminen 1994.


OPPIMISYMPÄRISTÖ

Opettajakorkeakoulun oppimisympäristöt kokivat mullistavia uudistuksia. Metsola, Ilmarila ja Tapiola saneerattiin 1994-1998. Koko henkilöstö pääsi vaikuttamaan opetustilojen suunnitteluun. Tietotekniikan mahdollisuuksia opetuskäytössä tutkittiin Pedatel -hankkeessa. Audiografiikkaa ja video-opetusta kokeiltiin etäopetuksen sovelluksissa.

Enqvistin Jouni kävi jopa USA:ssa tutustumassa tietotekniikan opetuskäytön mahdollisuuksiin. Vuosikymmenen lopulla verkkojen nopeudet kasvoivat ja World Wide Webin käyttö yleistyi kaikkialla yhteiskunnassa.

Lue lisää Seppo Helakorven artikkelista!


OPISKELIJA

Opiskelijavalinnassa oli paperihaun lisäksi muitakin kriteereitä. Opiskelijat saivat mahdollisuuden vaikuttaa itse opintojensa toteutukseen. Monimuotoinen opiskelu yleistyi, joten opettajankoulutuksen saattoi suorittaa muun työn ohessa. Opiskelijat olivat sosiaalisia ja aktiivisia. Tämä näkyi erityisesti juhlissa, joita opiskelijat järjestivät upseeri- ja aliupseerikerholla. Henkilökunta oli kekkereissä mukana, ja musiikista vastasi oman talon Keinu kanssani -orkesteri. Opiskelijat rakensivat 1995 aikatunnelin, jossa kuvattiin elämää vuosikymmeneittäin menneisyydestä tulevaisuuteen. Alla olevissa videoissa kuvataan 1950-lukua. Huomaa miten tärkeä on "yhteinen sävel"!

OPPIMISKÄSITYS

Konstruktivismi tuli 1990-luvulla vallitsevaksi oppimiskäsitykseksi. Uskottiin siihen, että yksilö itse rakentaa ja räätälöi (konstruoi) aktiivisesti omat tietorakenteensa. Korostettiin metakognitiivisten taitojen merkitystä ja itseohjautuvuutta. Opettajankoulutuksessa konstruktivismi toteutui muutoslaboratorioissa. Työsalit hävisivät, opiskelijat tulivat eri ammattialoilta, opettajankoulutus muuttui teoreettisemmaksi ja opetusharjoittelu tapahtui harjoitteluoppilaitoksissa. AOKK:n opettajat kävivät seuraamassa opiskelijoiden pitämiä tunteja ja loivat tärkeitä verkostoja oppilaitoksiin.


HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN

1990-luku oli suurimmaksi osaksi Seppo Helakorven rehtoriaikaa. Sepon tavoitteena oli nostaa henkilöstön osaaminen ja oppimisympäristöt korkeakoulutasolle. Tämä näkyi panostuksina tutkimukseen, tiloihin, laitteistoihin ja tietoliikenneyhteyksiin. Henkilöstön yhteistyö toteutui tiimeissä, mutta se ilmeni myös yhteisissä tilaisuuksissa, juhlissa ja liikuntaharrastuksissa.

Lue lisää Seppo Seinän artikkelista!

Lue lisää Keinu Kanssani -orkesterista!
Klikkaa kuva suuremmaksi!

KOULUTUS

Suomalainen koulutusjärjestelmä koki mullistuksen 1990-luvulla. Ammatillinen opettajankoulutus muuttui korkeakouluopetukseksi 1990, ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat kokeiluluvilla ja 1996 parhaat niistä vakinaistuivat, mm. HAMK. Tällöin myös opettajakorkeakoulut sulautettiin osaksi ammattikorkeakouluja. Yhteistyö Euroopan maiden välillä tiivistyi myös koulutuyksen allalla.

Lue lisää Seppo Helakorven artikkelista!

Yksilöllisyyttä korostava oppimisnäkemys johti siihen, että opetussuunnitelma oli varsin pirstaleinen. Valinnaisuutta lisättiin, joten opiskelija pääsi suunnittelemaan hyvin henkilökohtaisen oppimisohjelman.

Lue lisää Heikki Hannulan artikkelista!

Laajamittainen projektitoiminta käynnistyi AKVA-projektista vuonna 2000. Aluksi toimittiin villisti ja vapaasti verrattuna nykyiseen projektikäytäntöön.


KANSAINVÄLISYYS

Yhteistyösopimuksia tehtiin useisiin ulkomaisiin sisaroppilaitoksiin. EU-ohjelman puitteissa toteutettiin mittava opettajankoulutuslaitosten yhteistyöhanke opetussuunnitelmien yhdenmukaistamiseksi. Mukana oli kumppaneita mm. Iso-Britanniasta (Kingston Polytechnic), Saksasta (Hampurin yliopisto) ja Itävallasta (Innsbruckin opettajankoulutusakatemia). Hankkeeseen liittyen toteutettiin saksalais-suomalaisen ammattikasvatusseminaari Hämeenlinnassa 1994. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Keijo Kaisvuon johdolla toteutettiin opettajankoulutuksen kehittämishanke Viroon. Virolaisia opiskelijoita kävi lähijaksoilla myös Hämeenlinnassa. Tallinnaan lahjoitettiin opetuskäyttöön mm. tietokoneita ja käytetty Lada.

Lue lisää Petra Pulkkisen artikkelista!

JOKERI

Liikenneopettajakoulutus ennen, nyt ja tulevaisuudessa