perjantai 5. kesäkuuta 2009

2000-LUKU


Vuosituhannen vaihdetta juhlistettiin ilotulituksin ympäri maailmaa. Vuoden 2001 syyskuusta alkoi tapahtumasarja, joka jatkuu sotatoimina edelleen. Huolenaiheitamme olivat terrorismin lisäksi lintuinfluenssa, ilmastonmuutos ja vuosikymmenen lopulla iskenyt maailmanlaajuinen talouskriisi, lama ja kaiken kukkuraksi sikainfluenssa. Suomalaista yhteiskuntaa järkyttivät Jokelan (2007) ja Kauhajoen (2008) koulusurmat.

Jokapäiväiseen elämäämme vaikutti rahayksikön muutos euroksi 2002. Suuria ilon ja ylpeyden aiheitamme olivat Lordin Eurovision laulukilpailun voitto 2006, Martti Ahtisaaren Nobel-rauhanpalkinto 2008 ja tietysti erinomaiset sijoituksemme PISA-tutkimuksissa 2003 ja 2006. Nämä noteerattiin laajasti maailmalla.

Verkko-oppimisen pioneerina toimi amerikkalainen tekninen yliopisto MIT, joka on vuodesta 2001 alkaen julkaissut kaikki luentonsa ja harjoituksensa avoimessa verkossa. Tekninen muutosvauhti on ollut eksponentaalisesti kiihtyvää, mutta miten lienee henkisen kasvumme laita.


OPPIMISYMPÄRISTÖ

Tieto- ja tietoliikennetekniikka on mahdollistanut aivan uudentyyppiset oppimisympäristöt. Internet-pohjaiset palvelut tulivat 2000-luvun aikana käyttöön kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, myös koulumaailmassa. HAMK:ssa oli aluksi käytössä itse rakennettu oppimisalusta, sitten WebCT, Studiorum ja lopulta suureen suosioon päässyt Open Source -tuote Moodle. Opetus siirtyi verkkoon aineistoina, ohjauksena ja lopulta täydellisinä oppimisprosesseina. Opettajankoulutuksen verkkototeutus aloitettiin vuonna 2006.

Vuosikymmenen lopulla laajakaista yleistyi. Se mahdollisti uusien palveluiden rakentamisen verkkoon. Syntyivät sosiaalisen median web2-tuotteet. Oppimisen avuksi tulivat simulaatiot, animaatiot, animoidut opetuselokuvat, videot ja viime aikoina virtuaaliset oppimisympäristöt avattarineen. Myös vanhat havainnollistamisen välineet otettiin uudelleen käyttöön - ainakin LOKE:ssa.


Lue lisää Seppo Helakorven artikkelista



OPISKELIJA

2000-luvun aikana päätoimisten opiskelijoiden lukumäärä väheni jatkuvasti. Vastaavasti monimuotoisesti työn ohessa opiskelevien määrä kasvoi. Verkkovaihtoehto lisäsi entisestään opiskelijan mahdollisuutta valita opiskeluaikansa ja -paikkansa. 2000-luvun aikana yleistyivät alueryhmät, jolloin opetus vietiin lähelle opiskelijoita. Yhä useampi opettajaopiskelija tuli yrityselämästä. Joinakin vuosina vain puolet opiskelijoista toimi opiskeluaikanaan opettajina.


Monet opiskelijat kehittävät opettajaopintojen aikana omia oppimisympäristöjään. Esimerkiksi vuonna 2004 Sakari Alasuutari rakensi opetuksen avuksi Lammas verkossa -sivuston ja 2008 silloinen opettajaopiskelija Egert Viitala ryhtyi käyttämään blogia talotekniikan opetuksessa.


Keväällä 2009 opiskelijat tutustuivat valinnaisella opintojaksollaan oppimismenetelmiin ja tallensivat tuotoksensa Wikipediaan sekä YouTubeen. Esimerkit ovat suggestopedian ryhmästä.


Opinnäytetöissä opiskelijat tutkivat ja kehittivät omaa opetustaan, oppilaitoksensa käytänteitä ja yhteistyöverkostojaan.



OPPIMISKÄSITYS


2000-luvulla konstruktivistinen oppimiskäsitys täydentyi sosiokonstruktivismiksi. Siihen kuuluu oppimisen yhteisöllisyys sekä tiedon rakentaminen yhdessä osaamista jakamalla. Tämä puolestaan edellyttää hyviä dialogin taitoja sekä tunneälyä. Näitä molempia on tutkittu menestyksellisesti AOKK:n opettajien julkaisuissa.


HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN

2000-luvulla opettajakorkeakoulua ovat johtaneet Juhani Honka (1999-2004), hänen sijaisenaan Anita Olkinuora (2000-2003), Olli Luukkainen (2004-2007) sekä Seija Mahlamäki-Kultanen (2007 alkaen).


Henkilöstön kokemuksista pääsee parhaiten selville kuuntelemalla ja katselemalla muistelutilaisuuksien satoa. Vanhat AHO:n ja AHOAK:n opettajat kävivät keväällä 2009 kertomassa kokemuksistaan. Elokuussa 2008 tällä vuosituhannella taloon tullut henkilöstö muisteli tapahtumia kymmenen vuoden ajalta. Näissä muisteluissa korostui talon yhteisöllisyys sekä töiden monipuolisuus.

Yhteisöllisyys tiivistyy 2 kertaa vuodessa järjestettäviin päättäjäistilaisuuksiin. Vaikka AOKK:sta voi valmistua non-stop -periaatteella, niin arvokas ja perinteinen päätösjuhla kerää lähes kaikki valmistuvat opiskelijat yhteen.

Lue lisää Seppo Seinän artikkelista


KANSAINVÄLISYYS
Kansainvälisyys vakiintui 2000-luvulla osaksi AOKK:n arkipäivää. Opettajankoulutukseen valitaan nykyisin monikulttuurisia ryhmiä, joissa maahanmuuttajat pääsevät sisälle suomalaisen opetuksen kulttuuriin. Henkilöstöllä ja myös opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä lyhyeen tai pidempään vaihtoon ympäri maailmaa. Koko henkilöstö on tehnyt opintomatkoja 2000-luvulla Irlantiin, Puolaan, Italiaan, Kiinaan, Latviaan, Liettuaan ja Viroon. Monet kv-hankkeet ovat luoneet hyviä verkostoja sekä laajentaneet osaamistamme.


Lue lisää Petra Pulkkisen artikkelista


KOULUTUS

AOKK:n koulutus on vakiintunut neljään sektoriin: ammatilliseen opettajankoulutukseen, liikenneopettajakoulutukseen, opinto-ohjaajakoulutukseen sekä erityisopettajien koulutukseen. Tämän lisäksi vastaamme merkittävästä täydennyskoulutuksesta, joka nykyisin räätälöidään yhdessä kumppanuusoppilaitosten kanssa. Skills Trainers' Academy vastaa ammattiatidon kilpailu- ja valmennustoiminnasta.

Erilaiset hankkeet ja projektit antavat mahdollisuuden kehittää koulutustamme. Noin puolet budjettimme volyymista tulee erilaisten hankkeiden kautta. KOKEVA-hankeperhe on hyvä esimerkki siitä, miten opettajankoulutusta kehitetään laajalla rintamalla. Kokeva-Tuko -hankkeen loppuraportissa oli Kari Kähkösen esittämä jenkkaräppi. Kevään 2009 koulutusviikolla 3.4. järjestettiin hankemessut, joissa oman talon väki pääsi tutustumaan menossa oleviin hankkeisiin.

Koulutuksessamme sovelletaan uusinta tekniikkaa. Verkkovaihtoehdossa opiskelijat kokoontuvat yleensä iltaisin nettiympäristöissä. Moodlen lisäksi käytetään mm. WebExiä ja TeamSpeakia yhteydenpidossa opiskelijoiden kanssa. Liikenneopettajien koulutuksessa sovelletaan uusinta videotekniikkaa ajomonitorointiin.


JOKERIT
Oppimisen ismit

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hei, tämä oli aivan mahtava KOOSTE!!!
sanna